HHX-mi Serviceøkonominngorniarlunilu ilinniartuusimasup Hennie Nielsen Lange oqaluttuaa

HHX-mi Serviceøkonominngorniarlunilu ilinniartuusimasup Hennie Nielsen Lange oqaluttuaa


Hennie Nielsen Lange, Sisimiut.

Arnaavunga inersimasoq 30-t qiteqqunnerini ukiulik. Hannah-mut Feliximullu anaanaavunga. Sisimiuni inuunikuuvunga, maannalu aamma Sisimiuni najugaqarlunga.

Cammpus Kujallermi HHX-imi aammalu Serviceøkonominngorniarlunga ilinniartuuninni nuannersorpassuarmik misigisaqarnikuuvunga, taakkulu pillugit oqaluttuassakka, maanna tusassavasi. Uanga nammineq misigisimasakka pillugit, oqaluttuat aammalu oqaluttuat ilaquttakka, imaluunniit ikinngutikka peqatigalugit, asimi illoqarfinniluunnit allani pisimasunik imallit.

Matuminnga oqaluttuutissavassi:

Ukiukkut – Ukiortaaq.
Ullaaralaakkut itertarpugut, tussiutit nipaat tusarnersut iteriartuutigalugit. Aanarput nerisassatsinnik pikkussisarpoq. Tipigialaarsuaq. Qeerlutooq iffiorfikkut siataq. Igaffimmi nillataartitsivik sanioqqutiinnagassaaneq ajorpoq, kisianni risalamande mamavissut, misililaarlugit. Juullerpalaaq tamani misigisaasarpoq. Igalaat juullerpaluttunik saagulersimasut, qulleeqqat, qaajasut, siaartartut, pinnersaatit pisoqqat nutaallu, ilaat meeraalluta ajatsinnit pisannaarinikuusagut tamani tamaani nivingasarput. Mikinitsinnit juullit tamaasa aanarput taama pinnersaajuartarpoq. Suni tamani tamaani nissiaqqat, igalaamilu ulloriaq alianaaqutaallutik juullerpalaartitsisarput.

Kusanarnerpaanik atisalersortarpugut, nutsanut pinnersaatit qillalaartut atortapagut, nerriviillu nerrivinni qaartartuaqqanik ukiutoqqamilu pinnersaatinik allanik pinnersarneqartarlutik. Fjersyn titartakkanik aallakaatitsisoq ikumasarpoq. Tegnefilmit taakkoqqissaat, ukiut tamaasa aallakaatinneqartartut – ileqqutsitut isigilernikuusagut – tamatta eqqaamasinnaasagut. Nerrivik klementinenik, serviettenik, mamakujunnik aanaap juullimut pisiarinikuusaasa sinnerinik ulikkaartarpoq. Ukiutoqqami meeqqat seqqoqattaartut isillattaasarput, mamakujunnillu; imalunniit iffiukkanik pujortaatitut ilusilinnik, imaluunniit boorlunik pinnatsinneqartarlutik.

Ilaanni seqquutissanik qaartartuaqqanik aamma pisannatsinneqartarput. Unnuup qanilliartornerani ilaquttat takkussuuttarput, nerrivillu nerisassanik tamalaanik ulikkaavilluni ulikkaaqqasarpoq. Qeerlutuut siatat, ribbensteg, hamburgerryg, katorfilitit kajortitat, aasaammallu pisaat ilaat soorlu tuttup quttoraa, chipsit rødkålillu – minnerunngitsumillu sodavandit meeqqanullu champagne.

Fjersynimi ukiut tamaasa aallakaatinneqartartoq “90-siliisoq” soorunami isiginnaarneqartarpoq. Akkakkugut, atsakkugut, ajakkugut il. il. illooqqallu nalunaaqutaq arfineq pingasunut qummoroortartortarput.

Amerlanerit isersimaannartarput, qummoroortartortullu igalaakkut isiginnaartarlugit.

Unnuap qeqqanut 5 minutsiinnanngornissaata tungaanut, ukiutoqqaq unnukkorsiorujoortarparput, fjersyn qiviallattaarlugu, pinnguaatinik assigiinngitsunik pinnguallattaarluta, oqaluttuanillu eqqaamasanik nuannersunik oqaluttuuttaaterujuullattaajutigaluta. Unnuaq qeqqalivikkaangat illooqqavut ukiortaaq nalliuttorsiutiginiarlugu, qummoroortariaqartorlutik aniasarput. Ilaqutariiulluta tamatta ukiortaaq pissamaarluta qilanaarlutalu utaqqisarparput. Silammut qiviaraanni, iliveqarfik naneruutinik pinnivissumik ikitersimasarpoq. Aqqusinerni bilinik takussaasoqarneq ajorpoq, illunilu qulliit qamititernikuusarmata, silami qaamamininnguilluunniit ersarilluinnartarput, arsarneqaraangallu arsarnerit kusanarluinnarlutik qaammarsaaqataasarlutik. Sila taartorujussuusarpoq; apulli nunamik qaammarsaasarpoq. Unnuap qeqqanut inuit imminut eqitaatilersarput, ukiumut qaangittumut qujallutik, ukiortaamilu pilluaqqusillutik.

Upernaaq – Qimusserneq, aput issilu
Issikkaluaqisoq aputeqaraluaqisorlu ullut talliartulersarput. Inuit tamarmik oqorsarluarlutik, oqartunik, ilaat puisit amiinik, kamippassualersuullutik, sinngortisimallutillu aneertalersarput. Sisimiormiut affaasa missaat tatsimi sikusimasumi katersuuttarput. Radiorpalaaq. Ilaquttat, ikinngutit, ilisarisimasat imaluunniit ilisarisimanngilluinnakkat Tysklandimeersut qiimmassaajartorutik takkussimasut – Inuit tamarmik nuannattut, meeqqat allagartarsualiorsimasut pissangasullu ataatsimoortut nuannersorsuarmik – ataatsimoorneq.

Illoqarfiup ungataani snescooterernerit. Ilaqutariit ilaat sisorartarfimmi ulloq naallugu, sisoqqattut, ilaqutariit allat qimusserlutik Niujarfiliaasut. Niujarfik tassaavoq Sisimiuni qimusserfiusartoq ilisimaneqarnerpaaq. Ilaqutariit angallattut saniatigut tikeraat nunat allaneersut, illoqarfimmi illoqarfiulluunniit avataani asimi, takusassarsiorlutik angalaartut, aamma naapitassaasarput. Qimmilivimmi qimmiaqqat arnaminnit illersorneqarlutik paarineqartartut, aalisakkanik panertunik, puisit neqaannik sinnikunilluunniit nerisinneqartarput.
Aput ninikkiartulersarpoq (aakkiartulersarpoq).

Illut qaliaasa sinaat kusukkersimasut, seqinerlu qullarluni sakkutuneruleriartortarpoq. Timissat nipaat tusarsaalersarput, aqquserngillu kuuarannguanitsitertarlutik. Meeqqat silami sivisunerumik pinguartalersarput, inuillu aasarnissaanut umiatsiamik aqqarnissaat piareersarlugit, isumagisalersarpaat.

Aasaq – sulinngiffik / atuanngiffik, naasut angalaarnerillu
Illaqarfimmi suni tamani tamaani inneruulat sikkeralersarput qaqqallu qorsunngorlutik. Illoqarfimmi meeqqat nalunnguffasissaminnik taskemaartut qiimasut nuannaartullu, naluttarfimmut quleqanngitsumut nalukkiaasut naapitassaasarput. Aasakkut nalunneq illoqarfimmi sammisassatuaanngilaq. Bmx-cykkilerneq, ivigaasanik arsaattarfimmi arsaanneq, mittarfiup tungaanut rulleskøjterneq, pinnguartarfimmi rutsjebane, Palasip qaqqaanut pisuttuarneq, kuummut imertarneq, ilaquttat peqatigalugit, angallammik angalaarneq, tammaarsimaartarfimmut Assaquttamukarneq imaluunniit aasap kiannera inuulluataarfigalugu, sikutorujoorneq aasami susassarpassuit ilagaat.

Pisuttuarfinni naasorpassuaqartarpoq, qajaasat – napparsimasoqartillugu, imaluunniit nuattoqaraangat, aanama tiiliarisagai. Paarnat kaffillernerni kaaginut akugilluarneqartarput, aammalu qeritillugit, pissamaatigineqartarlutik. Illoqarfik qalipaaterpassuaqartaraluartoq, paannaat illoqarfimmi qalipaasersuilluartarput. Orpikkat, piluttat ilaat sikkersuarallit (urter), ivikkat, ivigarsuit pinnersorpassuit katittunut tigummiagassiarineqartarput, nigaliliarineqartarlutik, igaanut akugineqartarlutik imaluunniit neriviit qaavini pinnersaatitut atorneqartarlutik.

Qalipaatit imaluunniit kialaaq kisimik Kalaallit Nunaannik immikkuullarissuutitsinngillat. Naak ukioq illoqarfimmi asimiluunniit misigisassanik nuannersorpassuarnik misigisaqarfiusaraluartoq, aasaq inuppassuarnut pingaaruteqartorujussuuvoq. Meeqqat atuanngiffeqartarput. Kikkut tamarmik angallatilimmik ilisarisimasaqarput. Tamanna kikkunnik tamanik aalisariarnissamut, arfernik isiginnaarnissamut, seqernup kaaviinnartup aliannaarsaarfiginissaanut, ilaquttanut illoqarfinni nunaqarfinniluunniit allaniittunut tikeraarnissamut, illuaraliarnissanut, aavarnissamut, umimmanniarniassamut imaluunniit puisinnarnissamut periarfissiisarpoq.

Sisimiuni aasaq ukiumut sanilliullugu, naatsunnguusarpoq, taamaattumik ullut isumaliutigilluarlugit, aaqqissorneqartarput. Ikinngutit ilaquttalluunniit illoqarfinni nunaqarfinniluunniit allaniittut tikeraarnissaat ajunngilluinnartuuvoq. Angalanissamut periarfissat arlariipput. Sinersortammut, timmisartumut, aquuteralammut angallammulluunniit ilaalluni angalasoqarsinnaavoq. Sunngiffeqarnerup nalaani ilaquttanik, ikinngutinik ilisarisimasanilluunniit naapitsineq, ilaquttat ikinngutilluunniit peqatigalugit ataatsimoornerit, aliikkusersornerit, nuannaarneq, nalliuttorsiornerit, inuuissiortoqartillugu nalliuttorsiutiginninnerit misigisassaasarput.

Sakeq mamarisanik mamartunillu iggassisarpoq. Ataatsimoornerit oqalliffiusut, illoqarfigisami pisartunik imaluunniit qaammatini kingullerni pisimasunik oqaluttuarnerit ingerlanneqartarput. Ullut nalinginnarmit sukkanerujussuarmik ingerlasarput. Puisinnariarluni imaluunniit timmissanik pisaqarsimagaanni asimi sissami kuisartuunnerit, aasami ullut nuannersorpassuit ilagisarpaat.

Uagut kalallit immitsinnut qanittuararsuuvugut. Ikinngutitta ikinngutaat inuuissiortitsillutik kaffilleraangata, kaffisoriarfigisarpagut. Taamaattumik sapaatip akunneranut ikinnerpaamik ataasiarluta, inuuissiortunut, nalliuttorsiortunut imaluunniit kageliorsimallutik boorluliorsimallutilluunniit unnussioqatigiilluni aliikkutariittunut kaffisoriartortarpugut.

Kalaallit Nunaannut ferierniaraanni, soorlu ilaquttat ilagalugit kiattunut, soorlu Mallorcamut, feriernertulli inngilaq. Kalaallit Nunaannut ferierniarneq, nunanut allanut sanilliullugu, nunami maani akit akisungaarmata, minnerpaamik ukiup affaa sioqqullugu piareersarluagassaavoq. Taamaattumik angalanissaq pillugu, immikkut pisunut, soorlu kuisitsisunut peqataajartornissamut, 50-liisumut, ilinniakkamik naammassisut imaluunniit anaanamut ilaquttanulluunniit qanigisanut ornigunnissamut tikeraalaarnissamulluunniit sipaagaqarnissaq isumaavoq pitsaasoq.

Ukiaq – Nunami qalipaatit allanngornerat
Ukiaq tassaavoq, illooqqat, angakkut, akkakkut, atsakkut ajakkut imaluunniit ilisarisimasat tikeraartiginerisa nalaat. Piffissaq aamma tassaavoq, tuttunniarfik imaluunniit kangerlunnut unnuiartornerit. Piffissami tassani illortaakka angutit ikinngutitillu aallaaniarlutik piniariartarput, soorlu umimmanniarlutik.

Kalaallit tamangajammik piniartunik imaluunniit aalisartunik siuaasaqarput, imaluunniit sunngiffimminni piniartartunik ilaqutaqarlutik. Piffissat ilaat aalisarfiusarput, piffissallu ilaat aallaaniarfiusarlutik. Piniagassat assigiinngitsuupput, soorlu kapisillit, eqallut, appat imaluunniit arferit. Kalaaliugama oqarsinnaavunga, ukiup qanoq ilineri tamaasa qilanaarisarlugit.

Ukiaq tassaavoq naasut asinngarfiat toquliorfiallu. Qaqqat qorsuusut oranngeanngortarput imaluunniit assigiinngitsunik aappaluttunik qalipaateqalertarlutik. Aasap qaangiukkiartulernera, paarnat kigutaarnallu naligisarpaat. Inuppassuit illoqarfiit ungataannut bilinik angallammilluuniit nuniagiakaasarput.

Aanaap sumi paarnaqarnerunera naluneq ajorpaa, aammalu qanoq ilinerami nunianneqarnissaat naluneq ajorlugu. Ukiakkut asimiinneq misigisassatuaaneq ajorpoq. Meeqqat atualeqqinnikuusarput, ikinngutillu inuulluaqqugallarneqartarlutik. Ilinniarnertuunngorniarfinni ilinniarneq aamma aallartinnikuusarpoq, ilinniartullu illoqarfinni allani ilinniartut Kalaallit Nunaanni nunanilununniit allani ilinniagaqartut ilinnialersullu aamma inuulluaqquneqarallartarput.

Meeqqanut inuusuttunullu immikkoortoq nutaaq aallartittoq, oqaatigineqarsinnaavoq.

Paarnarpassuarnik kigutaarnarpassuarnillu nuniareersimalluni, neqit, aalisakkat kalaalimerngillu assigiinngitsorpassuit inuulluutigereersimallugit, ukioq qanitsuaranngorsimasarpoq. Atisat inioqqatini inisat, issileriartortillugu, qerisalersarput, illullu iluini iniorartariaqalersarlutik.

Oktoberimi aqquserngit sermisalersarput, biilillu assakaasui taarsersorneqartariaqalersarlutik. Sila allanngorarluartillugu, ilaanni aqquserngit sermiinnanngortarput. Issinneruleriartuinnartarpoq, apillattaartalersarlunilu. Apilluaraangat sisoraatinik, kurebrætimik snowboardimik, arpaasinik snescooterinilluunniit angallanneq aallartittarpoq.

Aperujussuaraangat uatsitut angitigisunik apummik inuusaliortarpugut, apummillu illuikkiortarluta.

25-nik issikkaluartoq, raajarniat, assagianniat minnerunngitsumillu puisinniat ukioq kaajallallugu, pisamajuartarput.
Juulli qanilliartuleraangat, pisiniarfinni neqeroorterpassuaqalersarpoq. Juullimut tunissutisiassarsiniarnerit aallartittarput. Ilaquttariit pulaaqattaannerulersarput, ilaqutariillu ilaat juullisioriartorlutik, aallartarlutik.

Pingaartumik juulliaqqami unnukkut ilaqutariit qaninnerit katersuuttarput, anaanap, aanaap imaluunniit atsap igaavinik mamarnerpaanik nerersuartarlutik. Inimi kinguleqqiutitortarpugut, juullisiutinik imaluunniit meeqqat silatangiaasut tusarnaajutigalugit.
Silatangiaasut mamakujunnik pinnattarput.

Poortugarsititsisarneq eqqarsaatigalugu, ilaqutariinnit ilaqutariinnut assigiinngitsorujussuuvoq. Ilaat ullaakkut allallu unnukkut poortugarsititsisarput. Pingaarnerpaarli tassaavoq, asasat asasillu peqatigalugit, juulliararsiorneq.

Siunissaq
Kalaallit Nunaanni inuit ikittuararsuupput, nunami angeqisumi najugaqartut. Naak Kalaallit Nunaanni inuit amerliartornerat sukkaakkaluartoq, sumiiffiit assigiinngitsut inuttusiartorput. Inuttusiartortut tassaanerupput, illoqarfiit ilinniartoqarfiusut, kattuffiit allattoqarfeqarfiusut, illoqarfiillu pisortat allaffissuaqarfiusut.

Kalaaliulluni malunnarpoq, niuerneq, kiffartuussineq, pilersuineq aammalu angajoqqaat perorsaanerat eqqarsaatigalugu, Kalaallit Nunaat nunarsuup sinnerani pisunut nallersuukkiartuinnartoq.

Kiffartuussineq, niuerneq, nerisatigut kultureqarnikkut, nuna allamiunik niueqateqarnikkut nioqqutissiornerullu isigineqarneri eqqarsaatigalugit, ineriartortitseqataanissara kissaatigeqaara. Nunatta nittarsaannissaa aamma pingaaruteqarpoq, paasineqartariaqarmat, Kalaallit uagut, nunat allamiut assigalugit, moderniusumik inuuneqartugut inuusaaseqartugullu. Pisiniarfissuaqarpugut, kaffisorniartarfeqarpugut, neriniartarfeqarpugut, biililerisarfeqarpugut, atuakkanik atorniartarfeqarpugut, napparsimaveqarpoq, pequtaarfiniarfeqarpoq, elektronikkimut tunngasunik pisiniarfeqarpoq, ilinniarnertuunngorniarfeqarpoq, Universiteteqarpoq, meeqqeriveqarpoq, kommuneqarpoq. Mittarfissuaqarpoq, sissiugaqarpoq, aningaaseriveqarpoq, nujalerisarfeqarpoq, katersortarfeqarpoq, timersortarfeqarpoq aammalu inissiaqarluni nalinginnaasunik inissiarsuaqarlunilu quleriilinnik.

Oqaluttuap uuma, eqqarsaatit qanoq ittut pilersippai? (Facebook: Campus Kujalleq)