Forstanderip oqaatigiumasai
Stinus Silassen, Campus Kujalleq
Ukioq atuarfiusoq manna aallartimmat, Campus Kujallermi forstander Stinus Silassen oqaloqatigaarput. Stinusi maaani forstanderinngunnginnermini, Campus Kujallermi TNI-p ilinniarfiani pisortaasimavoq. Oqaloqatigalugu naapisimaarnerani aperaarput; TNI-mi ilinniarfimmi pisortaanerup forstanderiunerullu suna assigiinngissutigineraat?
”TNI-imi ilinniarfimmi pisortaaninni suliassara tassaavoq, TNI-mi ilinniartitaanerup ingerlanneqarneranik ineriartortitsinissaq. Tassa imaappoq – suliassara aalajangersimaqqissaartuuvoq. Forstanderinngorninni suliassakka allanngorput. Suliassaq aalajangersimaqqissaartoq kisiat pinnagu, Campus Kujallermi suliassaqarfiit assigiinngitsut tamaasa ataatsimut suliassaqarfigilerrpakka. Immikkoortut ataasiakkaat kisiisa pinnagit, immikkoortoqarfiit tamaasa susassaqarfigilerlugit, akiusussaaffigilerpakka. Suliassat assigiinngitsorujussuupput, kisianni suliffiga nuannarisorujussuuara, aammalu ilinnarfimmi suliassanik assigiinngitsunik ineriartortitsineq naammagisimaarnartorujussuusoq isumaqarfigalugu.”
Stinus nangilluni oqarpoq:
”Forstanderiuninni allanngortitama, nuannarisama, ilaat tassaavoq, Campus Kujallermi aningaasatigut aqutsineq pitsaasoq angusimagatsigu, aammalu Campus Kujalliup ingerlanneqarnera pillugu, periusissiaq pitsaasoq pilersitsisimagatsigu.
Aqutsinitsinni pingaartissimavarput, aningaasartuutikillisaaneq, marloqiusamik sulinerup atorunnaarsinneqarnissaa; aammalu paasissutissanik assigiinngitsunik suliaqarnitsinni manueltimik (assaat atorlugit) nalunaarsuisarnerup atorunnaarsinneqarnissaat. Taama suliaqarnitsinni programmøritut ilinniagaqarsimanera sunniuteqarluarsimavoq, pingaartumik nutartikkamik aningaasanik aqutsinerup pilersinniarnerani aammalu IT atorlugu, suliffitsinni periarfissarpassuarnik atuisinnaanitsinni.”
Stinus aperaarput, forstanderitut suliassani suut soqutigiginarnerpaatut isiginerai?
“Sorpassuupput. Sulisut taarseraatinnginnissaat, sulisunik pikkorissaajuarnissaq aammalu aaqqissussinerup pitsaasup tamanut pilersinneqarnissaa, suliffitsinni suliassaqa soqutiginartut ilagisimavaat.”
Soorunami aamma ilungersunarsinnaasorpassuaqartoq imaluunniit eqqarsaatigilluagassarpassuaqartartoq, Stinusip oqaatigaa. Ilungersunarsinnaasut imaluunniit eqqarsaatigilluagassat suusinnaanerat pillugu, aperigatsigu, akivoq:
“Tamatigut eqqarsaatigilluagassat ilaatigut tassaasinnaapput, qanoq ilioruma piffissamik atorluaanerussaanga? Imaluunniit suliassat uku qanoq iliorluni piffissamik atuiffiunnginnerussappat? Aammalu; suliassat suut piffissami uani suliarineqarnissat pingaarneruppat? Tassa suliassaqarfitta iluini sulianik ingerlatsinerup qaffassartuarneqarnissaat pitsaanngorsarneqarnissaallu pingaartumik inissisimapput. Campus Kujalleq Ilinniarnertuunngorniarfiup Niuernermillu ilinniarfiup kattunneqarnerisigut pilersinneqarnikuuvoq. Tassa imaappoq, suliassaqarfiit / suliffeqarfit assigiinngitsorujuit marluk kattunnerisigut suliffeqarfik ataasiusoq pilersinneqarnikuuvoq. Naammagisimaarnaqaaq kulturit assigiinngitsut marluk ataatsimuulernerat, taamaaliornikkut Niuernermi ilinniarfimmi Ilinniarnertuunngorniarfimmilu ilinniartitsisut ilinniarfimmi ataatsimi sulisorineqarsinnaammata. Uanga tunginnit forstanderitut eqqarsaatigilluarlugu, suliassama ilagisaat tassaavoq, aningaasaqarnerup pitsaasumik aqunneqarnissaanik qulakkeerinninnissaq. Isumaqarpunga suliffitsinni suleqatigiilluarnitsigut, tamanna maanna pitsaasumik angusimagipput oqaatigisinnaallugu. Suleqatit paasinnilluarlutik, suleqatigiuminarlutik isumassarsiaat siunnersuutaallu pitsaasut atorluarlugit, maanna pitsaasumut killissimanerput oqaatigisinnaavara.”
Campus Kujalliup sutigut ineriartortinneqaqqissinnaanera isumaqarfigineraa, aammalu suliassat ilaat immikkut ittumik eqqarsaateqarfigineraa, Stinus aperigatsigu, akivoq:
“Ilumut – suliassarpassuaqarpoq, soorlu assersuutigalugu, ilinniartut ilaat TNI-mi Ilinniarnertuunngorniarfimmilu ilinniartuunikuupput. Tamanna tunngavigalugu, eqqarsaatigineqarsinnaavoq, immaqa ilinniakkat taakku marluk akunnerannik aaqqiissuteqartoqarsinnaasoq, soorlu EUX – Piffissamik atorluaasumik aaqqiinermik. Merit atorlugu, ilinnianniagaqarsinnaanermik. Immaqa norskit qallunaallu periusiat misissorneqarsinnaavoq, imaluunniit TNI sivikillineqarsinnaalluni. Maanna aamma suliaqartoqarpoq, turistilinerinermut tunngasumik ilinniakkamik, ukiumik ataatsimik sivisussusilimmik aallartitsiniarneq eqqarsaatigalugu. Tassa periarfissanik misissuiarnissaq pisariaqarpoq, matugullu ammatittariaqarpagut; imaassinnaavormi Islandimiut New Zealandimiulluunniit isummanik pitsaasunik atorsinnaasatsinnik pigisaqartut.”
Stinus aperaartut, sumik imaluunniit sunik ilinniagaqarsimanersoq aammalu siornatigut sunik suliaqarsimanersoq? Akivoq:
“Nuummi HF-mut qinnuteqarpunga – Taamani inuusuttuaraasunga, Kalaallit Nunaanni Ilinniarnertuunngorniarfeqanngilaq. Taamaalillunga Grenå-mi Gymnasiami HF-mi ilinniartunngorpunga. Ajunngeqaaq. Suniarnera ilisimalluarpara, Danmarkimullu pigama, kulturchok misiginngilara. Pilersaarutigaara, Odensemi ilinniaqqinnissara, EVU-mulli ingerlateqqinneqarlunga. Tassa Kalaallit Nunaanni IT pillugu, iliniakkat siullersaat. Siornatigut Grønlandsflymi (manna Air Greenlandimi) sulinikuuvunga. Databaseprogrammøriunikuuvunga, datalogimulli ilinniagaqaqqinnikuullunga. Ilinniagassanik nutaanik suliaqarnissara nuannariuaannarnikuuara taamaaliornissamullu imminut tatigiuaannarnikuullunga, taamaattumik nutaanik ingerlataqalertarneq uannut ajornartorsiutaaneq ajornaatsuaannarnikuuvoq.”
Naggataatigut Stinus aperaarput, Kalaallit Nunaanni suminngaanneernersoq, aammalu sunngiffini sumut atortarneraa?
“Ilulissaneersuuvunga, Qaqortumili najugaqarneq nuannareqaara. Sunngiffinni ilaquttaq nagguiinik (inguaariinnik) misissuineq aliikkutarisarpara. Suliaralugit nuannersuupput eqqarsarnarlutillu. Oqaluffinni atuagarsuit inunnillu kisitsinerni allattugaatit misissugassaasarput. Kinguaariinnik misissuininni nuannarisarpara oqaluttuanik nuataanik paasisassaqartuartarnera aammalu sumiiffinnut assigiinngitsunut pissunneqartarneq. Kinguaariinnik misissuinerni maanna DNA atorneqarlualernikuuvoq, aamma Kalaallit Nunaanni. Taamaalilluta, Kalaallit Nunaanni gen-it assigiinngitsorpassuit kattutaarneqalersimanerat takusinnaalernikuugut. Finskit, irskit, waliserit, amerikamilu inoqqaat Kalaallit DNA-vinut akuupput – Misissuilluni aallartikkaanni silarsuaq nutaaq ammartarpoq. Angallatiga aamma immamut aqqaqqammerpara – angalaneq nuannarisorujussuuara.”
Aalajangersimaarnerup tungaanut suleqatigiinneq Kalaallit Nunaata USA-llu akornanni